lauantai 2. toukokuuta 2015

Nekrasovin kadun leipä, viini ja ikoni


Muistelin että Nekrasovin kadulla on hyvä leipäkauppa. Aivan naapurikortteleissani sen sijaan ei ole kuin valmiiksi leikattua muovipussilta maistuvaa hyvin surulliseksi tekevää korviketta. Etsiessäni leipää silmäni osuivat talorivistöstä poikkeavaan rakennukseen ja vilkaistessani katolle näin ristin ja kupolit. Tyylissä oli jotain itämaista: ikkunat kaartuvat orientaalisiin muotoihin.

Menin lähemmäs ja luin kyltistä: Apostoli ja evankelista Johanneksen nimelle pyhitetty Leushinon kirkko. Mummo kumarteli kirkon edessä, teki ristinmerkin, mutta lähti pois. Koitin ovea, se oli auki ja astuin sisään. Heti ovelta minua puhutteli nainen ja kysyi haluanko sytyttää tuohuksen. Asusta en pystynyt päättelemään mikä hänen tehtävänsä tai virkansa oli. Ostin tuohuksen, hän tuli mukaani sitä sytyttämään ja alkoi kertoa paikasta...

... ja pahoitteli syvästi, että kirkkotila ikoneineen oli valitettavasti remontin takia kiinni. Nekrasovinkadun kirkko on avattu uudelleen vuonna 1999 - vähän yli sata vuotta sen jälkeen, kun Johannes Kronshtadtilainen oli vihkinyt sen vuonna 1894 käyttöön. Kirkko on jaroslavilaista tyyliä, sen arkkitehtuuri tunnetun venäläis-bysanttilaisen mestarin N.N.Nikonovin käsialaa. 

Kirkon alku on Leushinon kylään, nykyisen Kalingradin alueelle, vuonna 1875 perustettu naisluostari. Luostarin perustaja oli igemenia Taisia. Luostari toimi vuoteen 1931 saakka, mutta vuosina 1941 - 47 se jäi veden alle läheisen Rybynskojen vesisäiliön tulviessa yli. Mitä välivuosina tapahtui, sitä ei kertonut sydämellinen oppaani, eikä kirkosta ostamani esitekään.

Leushinon luostari jatkaa kuitenkin elämäänsä. Sen tarina kietoutuu yhteen Jumalanäidin ihmeitätekevän ikonin kanssa, "Minä olen teidän kanssanne, eikä kukaan voi olla teitä vastaan", joka maalattiin Leushinon luostarissa igemenia Taisijan siunauksella.

Ikoni maalattiin aikanaan silloin muodissa olleeseen akateemiseen tyyliin, mutta myöhemmin siitä on tehty ortodoksisen tradition eli kanonisoidun tyylin mukainen versio. Halpa kopio, jonka ostin Nekrasovin kadulta, on oppaani mukaan taas Athos-vuoren luostarien mallin mukainen.

Vierailuni lopuksi Olga, olimme jo ehtineet esittäytyäkin toisillemme, halusi siunata minut ja ikonini. Hän kysyi lasteni nimet ja lauloi Leushinon luostarin perinteiden mukaisen akatistoksen perheeni ja kaikkien perheenjäsenteni puolesta Jumalanäidin ikonin edessä.

Kotiin palatessani laukussani oli ikoni, tuoretta leipää ja viiniä.

Eeva-Liisa

Apostoli ja evankelista Johanneksen nimelle pyhitetty Leushinon kirkko, Nekrasovin katu 31.

Leushinon Jumalanäiti, akateeminen tyyli.
Leushinon Jumalanäiti, kanoninen kuva.
Leushinon Jumalanäiti, kanoninen kuva.


2 kommenttia:

  1. Kiitos, oli mielenkiintoista! Teinkin pienen tutkimuksen, jonka mukaan tuossa rakennuksessa oli - sitä kukaan ei varmaan ikinä arvaisi - psykiatrinen hoitokeskus vuoteen 2007 saakka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedonhaun jatkamisesta. Tietyllä tapaahan niin kirkossa kuin psykiatrisessa hoitolaitoksessakin hoidetaan mieltä. Vielä lisäisin, että Olga-oppaani olisi vienyt minut saman tien remontissa olevaa kappelia katsomaan, mutta samassa ovesta pyrähti sisään äiti lapsineen. Olgan reagoi nopeasti: "Oh, tuli lapsia, en minä voikaan lähteä minnekään. Ensi kerralla sitten!" Missä näin lämpimästi ja arvostavasti lapsiin suhtaudutaan? Eeva-Liisa

      Poista