tiistai 21. lokakuuta 2014

Murusteltu essee Pushkinista



Tänään satoi lunta. Pietariin on tulossa talvi, vaikka itse asiassa nythän on vasta "pushkinmaisin kuukausi" eli lokakuu. En minä uskaltaisi mitään tällaista väittää, mutta kun itse Andrei Bitov näin kirjoittaa Novaja Gazetan 1. lokakuuta ilmestyneessä numerossa, niin uskonhan minä. 

Bitovilta julkaistiin lehdessä essee Pushkinista. Se vaatii taustatietoja, kuten niin usein venäläisten kulttuurilehtien sinänsä kiinnostavat artikkelit. Mutta nokinpa tähän nyt vain irrallisia ajatuksia Bitovin esseestä, vapaana kuin lintu.

Kuka tuntee Pushkinin eeppisen runoelman Poltava? En  minäkään, mutta eipä sitä muista - ainakaan oman väittämänsä mukaan Andrei Bitovkaan - vaan paremmin hän on perillä sen kirjoittamisajankohdan tapahtumista: Nikolai I vapautti Aleksandr Sergejevitsh Pushkinin karkotuksesta. Usea kriitikko on ollut sitä mieltä, että Pushkin varmisti poliittisen asemansa kirjoittamalla tsaarinvaltaa ylistävän runoelman.

Lyhyesti: runoelma kertoo kansannoususta Ukrainassa. Romanttinen sankari, kansanjohtaja Mazepa tukee ukrainalaisia, jotka haluavat irtautua Venäjästä. Hän on onnettomasti rakastunut Venäjän tsaarin valtaa tukevan Kotshubein tyttäreen Mariaan, joka puolestaan rakastaa (ensi alkuun) Mazepaa. Lopulta Mazepa joukkoineen joutuu häviölle, Marian silmät avautuvat ja hän näkee vanhan ja ruman miehen, sankaria ei enää ole ja rakkaus loppuu siihen.

Mutta vaikka Maria näkee vain häviön ja hävinneen surkimuksen, jotkut kriitikot ovat tunnistaneet  Mazepassa shakespearelaisen hahmon. Älkää minulta kysykö mikä Mazepasta tekee shakespearelaisen. Mutta voimmehan arvuutella: eivätkö kaikki Shakespearen hahmot joudu jossain elämänsä vaiheessa epäröimään? Näkemään itsensä kuin peilistä? Eivätkö he joudu ilkeästi kasvotusten itsensä, hyvänsä ja pahansa kanssa? Onko niin, että heille ei pahan ulkoistaminen onnistu, vaan se löytyy heidän sisältään, omasta itsestä?  

"Tarvitsen toisenlaista, parempaa vapautta..." kirjoitti Pushkin. 

 Eeva-Liisa

Pushkin kirjoitti runoelmansa Poltava vuosina 1828-29  ukrainalaisen kasakkapäällikön Ivan Mazepan osallistumisesta Poltavan taisteluun Venäjän ja Ruotsin välillä. Runoelmaan sisältyy rakkausteema Mazepan ja nuoren naisen, Marian välillä. Mazepa pettää tsaari Pietari I:n, mutta tsaari voittaa taistelun.  Tshaikovski sävelsi vuonna 1884 oopperan Mazepa runoelman pohjalta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti