En odottanut löytäväni kansallisromantiikkaa
ja jugendia hengittävää kirkkoa Terijoelta. Kyse oli
tietämättömyydestä.
Terijoki-lehti julkaisi 9.12.1908 uutisen: "Terijoen uusi kirkko
vihittiin tarkoitukseensa viime sunnuntaina. Peläten tungosta
ja että vieraskyläläiset mahdollisesti
tulisivat valtaamaan
paikat terijokelaisilta, oli rakennustoimikunta jakanut 1200
pääsylippua. Nämä liput kumminkin loppuivat kesken.
Suuret laumat olikin väkeä kirkon ovilla. Mutta vaikka kirkko
onkin rakennettu 550 hengelle, oli siinä
vihkimätilaisuudessa
väkeä noin 1500 – 2000 henkeä. Ilma muodostui sietämättö-
mäksi, sattuipa pyörtymiskohtauksiakin."
Kirkon suunnitellut Josef Stenbäck (1854 –1929) oli
aikakautensa
tuotteliaimpia suomalaisia kirkkoarkkitehteja.
Stenbäck suunnitteli
kansallisromanttisia ja uusgoottilaisia
kirkkoja. Osassa hänen
suunnittelemistaan kirkoista näkyy
myös vaikutteita jugendista, kuten Terijoen
kirkossa.
Stenbäck rakasti kiveä, graniittia. Hänestä kivi on ikuinen
ja siten
ainoa oikea aines ikuisille arvoille. Terijoen kirkossa
on kuitenkin rapattu
fasadi.
26.11.1939
jäi sillä erää viimeiseksi. Asekuntoiset miehet
oli kutsuttu maan rajoille
puolustustehtäviin. Sodan syttyessä
kirkko jäi ehyenä urkuineen, kelloineen ja
alttaritauluineen
vihollisen haltuun. Kun suomalaiset syksyllä 1941
valloittivat
kaupungin takaisin, oli torni purettu pois ja urut sekä
alttaritaulu
ja kellot kadonneet. Kirkkoa oli käytetty elokuvateatterina.
Mutta
kirkko otettiin uudelleen alkuperäiseen käyttöön.
Venäläisten hyökkäyksen jälkeen vuonna 1944 neuvostohallinto
muutti kirkon jälleen elokuvateatteriksi, nimeltään Popeda eli
Voitto. Rakennuksen säilymisen kannalta oli hyvä, että siellä
oli toimintaa, vaikkapa
sitten eläviä kuvia.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 90-luvulla säädettiin uusi
laki, jonka mukaan kirkot tuli luovuttaa entiseen käyttöönsä.
Arkkitehdiksi
valittiin Aleksander Vasiljeff, joka kunnosti
kirkkoa pieteetillä, Stenbäckin
arkkitehtuuria vaalien.
Ensimmäinen jumalanpalvelus sodan jälkeen pidettiin
elokuvateatterilta vuokratussa kirkossa 8.12.1990.
Emme päässeet katsomaan kirkkoa sisältä, mutta lehtiteksti
vuodelta 1908 kertoo: "Miellyttävän vaikutuksen tekee kirkko
sisästä päin.
Ei ole turhia koristuksia, on yksinkertaista,
sopusointuista. Kirkossa on vallitsevana
vihreä väri, koristeet
aistikkaita vaskikoristeita. Urut ovat perin komeat ja
uhkeat."
Eeva-Liisa
Lainaukset ja tekstin asiatiedot teoksesta Terijoen
evankelis-
luterilainen kirkko 100 vuotta 6.12.2008. Kuvia ja tapahtumia
sadan
vuoden ajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti