sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Yllätys Terijoella



En odottanut löytäväni kansallisromantiikkaa 
ja jugendia hengittävää kirkkoa Terijoelta. Kyse oli 
tietämättömyydestä. 

Terijoki-lehti julkaisi 9.12.1908 uutisen: "Terijoen uusi kirkko 
vihittiin tarkoitukseensa viime sunnuntaina. Peläten tungosta
ja että vieraskyläläiset mahdollisesti tulisivat valtaamaan 
paikat terijokelaisilta, oli rakennustoimikunta jakanut 1200 
pääsylippua. Nämä liput kumminkin loppuivat kesken. 
Suuret laumat olikin väkeä kirkon ovilla. Mutta vaikka kirkko 
onkin rakennettu 550  hengelle, oli siinä vihkimätilaisuudessa
väkeä noin 1500 – 2000 henkeä. Ilma muodostui sietämättö-
mäksi, sattuipa pyörtymiskohtauksiakin."

Kirkon suunnitellut Josef Stenbäck (1854 –1929) oli 
aikakautensa tuotteliaimpia suomalaisia kirkkoarkkitehteja. 
Stenbäck suunnitteli kansallisromanttisia ja uusgoottilaisia 
kirkkoja. Osassa hänen suunnittelemistaan kirkoista näkyy 
myös vaikutteita jugendista, kuten Terijoen kirkossa. 
Stenbäck rakasti kiveä, graniittia. Hänestä kivi on ikuinen 
ja siten ainoa oikea aines ikuisille arvoille. Terijoen kirkossa 
on kuitenkin rapattu fasadi.

Jumalanpalvelus Terijoen kirkossa tuomiosunnuntaina 
26.11.1939 jäi sillä erää viimeiseksi. Asekuntoiset miehet 
oli kutsuttu maan rajoille puolustustehtäviin. Sodan syttyessä 
kirkko jäi ehyenä urkuineen, kelloineen ja alttaritauluineen 
vihollisen haltuun. Kun suomalaiset syksyllä 1941 valloittivat 
kaupungin takaisin, oli torni purettu pois ja urut sekä alttaritaulu 
ja kellot kadonneet. Kirkkoa oli käytetty elokuvateatterina. 
Mutta kirkko otettiin uudelleen alkuperäiseen käyttöön.

Venäläisten hyökkäyksen jälkeen vuonna 1944 neuvostohallinto 
muutti kirkon jälleen elokuvateatteriksi, nimeltään Popeda eli 
Voitto. Rakennuksen säilymisen kannalta oli hyvä, että siellä 
oli toimintaa, vaikkapa sitten eläviä kuvia.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 90-luvulla säädettiin uusi 
laki, jonka mukaan kirkot tuli luovuttaa entiseen käyttöönsä. 
Arkkitehdiksi valittiin Aleksander Vasiljeff, joka kunnosti 
kirkkoa pieteetillä, Stenbäckin arkkitehtuuria vaalien. 
Ensimmäinen jumalanpalvelus sodan jälkeen pidettiin 
elokuvateatterilta vuokratussa kirkossa 8.12.1990.

Emme päässeet katsomaan kirkkoa sisältä, mutta lehtiteksti 
vuodelta 1908 kertoo: "Miellyttävän vaikutuksen tekee kirkko 
sisästä päin. Ei ole turhia koristuksia, on yksinkertaista, 
sopusointuista. Kirkossa on vallitsevana vihreä väri, koristeet 
aistikkaita vaskikoristeita. Urut ovat perin komeat ja uhkeat." 

Eeva-Liisa

Lainaukset ja tekstin asiatiedot teoksesta Terijoen evankelis-
luterilainen kirkko 100 vuotta 6.12.2008. Kuvia ja tapahtumia
sadan vuoden ajalta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti