lauantai 16. maaliskuuta 2013

Kasvitieteilijä ja puuseppä



16.3.2013


”En ole kasvitieteilijä, vaan puuseppä”, mies sanoi. Tuijotin rappukäytävässä seisovaa miestä. Kesti hetken ennen kuin ymmärsin: ahaa, mustat kärpäset! 

Oli joulunaika. Kello kymmenen aamulla. Olin valittanut huoltoyhtiölle, että asuntooni oli ilmestynyt pieniä mustia kärpäsiä.


En ole koskaan Suomessa törmännyt sellaisiin mustiin kärpäsiin. Ne lentävät hitaasti, laskeutuvat tyhmästi eteeni ja pläts! kuolevat siihen paikkaan. Niitä ilmestyy kun asuntoja aletaan lämmittää. Minulla oli hypoteesi, että ne asuvat ja munivat puoli vuotta lämmitysjärjestelmissä, lämpöpattereissa ja kun syksyn tullen aletaan lämmittää, ne tulevat esille, huoneisiin, tokkuraisina ja hitaina. 


Puusepän käsitys oli toinen. ”Rouva, heittäkää ne vanhat kasvinne mitä pikimmin pois, niissä ne pesivät.” Loukkaannuin syvästi: minunko kasvini, vaivalla neljänteen kerrokseen raahatut, kovalla työllä hengissä pidetyt, loma-ajoiksi omat kastelujärjestelmänsä vaatineet kasvini, nekö muka kärpästen asumustona?


Seisoimme nokikkain, mies rapussa, minä kotiovellani. Pyysin häntä sisään tutustumaan kärpäsiin ja kasveihin. Mies kieltäytyi kohteliaasti, vetosi siihen että heillä oli edellisiltana ollut yhtiön uuden vuoden juhla. Ilta lienee ollut kostea ja se oli nähtävästi venähtänyt aamupuoleen. Mies nimittäin näytti siltä, että juhla oli juuri päättynyt. Hänen tilansa ei selvästikään ollut aivan kurantti. Suoraan sanoen hän oli humalassa. 


Miksi puuseppä oli pantu asialle? Yhtäkkiä ymmärsin: mies oli huoltomiehistä ahkerin ja sävyisin, muiden touhuista ei ottanut selvää: jokaista huoltokeikkaa teki kolme neljä miestä ja jokainen homma vei puoli päivää vähintään. Äijät tekivät kollegalleen jäynän. Puuseppä botaanikon saappaissa, tai pitäisikö sanoa hyönteistieteilijän huopikkaissa?


Mies poistui pyydellen kovasti anteeksi tilaansa, mutta huusi vielä rappusia alas mennessään: ”Heittäkää pois ne rupiset kasvinne ja kärpäset häviävät!”


En heittänyt. Kasvini kukoistavat, kärpäset ovat vähentyneet, mutta ilmestyvät joka vuosi kylmien säiden myötä. Puuseppä on paras mies koko joukosta ja hänen kanssaan olemme lähes ystävystyneet. 

Eeva-Liisa 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti