Blogimme
ajatus on omien kokemusten pohjalta kuvata elämää Pietarissa. Eeva-Liisa
on tuonut esiin ainutlaatuisia havaintoja ja teemoja. Lopetan
päivittämisen, sillä omat välittömät
kokemukseni kaupungista ovat vähenneet matkojen harventuessa.
Aloitimme
orastavan toiveikkuuden vallassa. Viime vuosien tapahtumat Venäjällä muistuttavat Shakespearen
kuningasdraamoja, joissa riidellään, juonitellaan ja tuhotaan vastustajat. Juuri
ennen opposition mielenosoitusta sen johtaja murhataan. Syylliset löytyvät salamannopeasti.
Osa kansasta siirtyy tyrannin puolelle, muut vaikenevat. Isänmaanrakkaus
vaihtuu apatiaan: rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välinpitämättömyys.
Zvagintsevin ”Leviatan”
on masentava kuvaus tilanteesta, jossa korruptoitunut valtakoneisto murskaa yksilön. Avoimeksi jää, onko nimi Leviatan enteellinen (tarun Leviatan
nielee auringon). Vai onko päähenkilö Kolja kuin raamatun Job, joka
epäinhimillisten kärsimysten jälkeen saa kokea armon? Elokuvassaan
”Pioneerisankarit” Natalia Kudrjašova kertoo omasta 30+ sukupolvestaan siitä, millaisia
ovat viimeiset pioneerileirien kasvatit. Kyseessä on toimelias sukupolvi, joka
täyttää elämänsä työllä, matkustamisella, kodin rakentamisella. Kuitenkin mielen
valtaa tyhjyys. Idealistisen kasvatuksen ja nykytodellisuuden ristiriita on
räikeä.”Nyt on toisenlainen aika, johon kyllä sopeudumme mainiosti, mutta
itsensä tunteminen todella eläväksi ihmiseksi on erittäin vaikeaa”, sanoo Kudrjašova.
Materialismin sijaan hänen sukupolvella on tarve ”suurempaan hyvään”.
Alakuloisista
näkymistä huolimatta: Pietari muuttuu alituisesti, se on yllättänyt minut positiivisesti
lukuisia kertoja ja tekee niin edelleenkin. Varmuuden vuoksi hyvästelen lukijat
”Kolmen sisaren” Olgan sanoin:
”Aika
kuluu ja me lähdemme iäksi, meidät unohdetaan, meidän kasvomme ja äänemme
unohdetaan, unohdetaan montako meitä oli, mutta meidän kärsimyksemme muuttuvat
iloksi niille, jotka tulevat elämään meidän jälkeemme, onni ja rauha koittavat
maan päällä ja hyvillä sanoilla siunaten muistetaan niitä jotka nyt elävät”.
(suom. M. Anhava) 
