tag:blogger.com,1999:blog-35836607621048791712024-03-19T10:05:27.617-07:00 Potjomkinin päiviäBlogin tarkoitus on kertoa elämästä Pietarin kujilla, pihoilla, kulisseissa ja niiden takana. Hämmästelemistä riittää jo matkalla Tshernyshevskajan metroasemalta kohti Potjomkininkatua ja Taurian puistoa.
Kirjoitamme omakohtaisista kokemuksista kaupungissa, joka on muokannut kumpaakin kirjoittajaa suuntaan jos toiseenkin. Tämä näkyy ilmaisun ja tyylin kirjona.
Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.comBlogger115125tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-31617771044896213322016-03-22T13:20:00.000-07:002016-03-22T13:20:17.575-07:00Paluu idästä länteen - uusi blogi SijamuotojaTervetuloa seuraamaan uutta blogia nimeltä Sijamuotoja, joka löytyy osoitteesta:
sijamuotoja.blogspot.com
Blogia kirjoittaa toinen Potjomkinin päivien kirjoittajista eli Eeva-Liisa, joka on palannut koti-Suomeen ja on hämmentävän usein hämmästynyt, häkeltynyt, hälyttynyt tai huolissaan. Olen onnekas, jos saan jakaa osan näistä kokemuksista. Toisaalta, blogin ei ole tarkoitus olla vain Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-52651237371121416102016-02-04T23:49:00.000-08:002016-02-04T23:49:31.178-08:00Para!
<!--[if gte mso 9]>
Normal
0
21
false
false
false
FI
X-NONE
X-NONE
MicrosoftInternetExplorer4
<![endif]-->
<!--[if gte mso 9]>
Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-52734791382673414462016-01-26T11:47:00.000-08:002016-02-01T11:06:13.777-08:00On aika sanoa hyvästi...
Viisi vuotta on pitkä aika. Sanotaan, että aika menee nopeasti. En ole samaa mieltä. Aika on aina erilaista. On pitkää aikaa, ja lyhyttä. On odottavan aikaa, ja odotettua, ohikiitävää aikaa. On tullut aika sanoa hyvästit Pietarille.
Minä lähden, Pietari jää. Pietariin jäävät myös minun muistoni. Ja se aika, jonka olen elänyt. Minunkin aikani jää elämään Pietariin. Ajatus lohduttaa minua.
Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-12993956583419567572016-01-09T07:23:00.001-08:002016-01-17T10:04:26.874-08:00Sfinksi vai troikka, tsaari vai aivan tavallinen vaari?
<!--[if gte mso 9]>
<![endif]-->
<!--[if gte mso 9]>
Normal
0
21
false
false
false
FI
X-NONE
X-NONE
<![endif]--><!--[if gte mso 9]>
Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-54793876151496963902015-12-20T05:43:00.001-08:002015-12-20T08:08:36.743-08:00Valoa
Jouduin pohtimaan mikä minulle on tärkeää asunnossa. Tietysti se, että se on koti. Mutta kuinka asunnosta tulee koti? Minulle - näin uskon - tärkeintä on valo. Muistan hetken yhdessä Helsingin asunnoistani aikoja sitten, kun valo yhtäkkiä siilautui sälekaihtimien välistä ja valaisi vaatimattoman asuntoni. Siitä hetkestä paikasta tuli koti.
Pietarin kodissa parasta on ollut valo. Aurinko Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-5823374318043461522015-12-13T10:17:00.003-08:002015-12-13T10:17:40.359-08:00Lähiklubilla
<!--[if gte mso 9]>
<![endif]-->
<!--[if gte mso 9]>
Normal
0
21
false
false
false
FI
X-NONE
X-NONE
<![endif]--><!--[if gte mso 9]>
Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-11808614392063663852015-11-28T11:35:00.002-08:002015-11-28T11:35:41.913-08:00Edith Södergran ja kissa
Mikä oli Edith Södergranin ajatus, kun hän kirjoitti Totti-kissasta suurin piirtein näin: "Ei kaikkia olentoja ole luotu sitä varten, että niitä niin rakastettaisiin." Käännös Totti-kissan venäjänkielisestä muistomerkistä Raivolasta, en ole löytänyt Södergranin tekstiä ruotsiksi, jolla kielellä oletan hänen sen kirjoittaneen.
Tarkoittiko Södergran, että toiset ovat luotu Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-19195913421515124682015-11-26T12:53:00.000-08:002015-11-27T12:00:03.687-08:00Intuition varassa
Olin ostanut summan mutikassa lipun Pietarin filharmonian konserttiversioon Don Juanista. Mozartia voisin kuunnella aina. Sen lisäksi minua kiehtoi mainoksen sanat: Djagilev, kansainvälinen taidefestivaali. Permiläinen ohjaaja, Theodor Currentzis, taas ei sanonut minulle mitään.
Siis kuka on Teodor Currentzis? Ja missä on Perm?
Theodor Currentzis on Ateenassa vuonna 1972 syntynyt Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-14352904961607373162015-11-24T12:05:00.000-08:002015-11-24T12:08:47.657-08:00Nimipäivillä Pietarissa, mukavuusalueen ulkopuolella
En ole koskaan kuunnellut punkkia. En ole rock-ihminen. Punk-rock on minulle täysin tuntematon käsite, jos se on käsite. Tai termi tai joku sellainen. Mutta kun minut kutsuttiin nimipäiville, Pietarissa, menin.
Kuulin suuressa määrin sanastoa, jota en keskimääräisesti kovasti arvosta. Hiljaa mielessäni pelkäsin, mitä muut vieraat siitä ajattelevat.
Siinä sivussa näin ja koin jotain, mitä Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-38457457031045370522015-11-16T12:08:00.000-08:002015-11-26T13:00:47.447-08:00Rakkaus, vapaus, sankaruus, Brodski
Viime kesänä suurissa katujen yllä riippuvissa Sergei Bermenjevin valokuvanäyttelyn mainoskylteissä luki: "Mahdoton on Venäjällä aina mahdollista maan sankarien ansiosta."
Sitten kyltti vaihtui toiseen: "Rakkaus, mitä se on?"
Vain muutaman askeleen päässä luin: "Vapaus ilmenee dialogissa."
Ja vielä muutama askel ja törmään Josif Brodskin runoon:
"Jäähyväisiksi - eiEeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-18022476225149962512015-10-31T13:59:00.003-07:002015-11-01T07:30:33.525-08:00Haluaisin mainita kaikki nimeltä...
Pyhäinpäivän sää alkaa olla jo kylmä, ilma raaka. Lähden kuitenkin liikkeelle, sovimme tapaamisesta metroasemalla, josta lähtee bussi numero 75. Perillä näen vihreän korkean aidan, jossa on portti. Kun siitä astuu sisään, saapuu metsään tai puistoon, jossa kasvaa tavattoman korkeita mäntyjä. Ohitamme vihreän rakennuksen, valtavan ison kellon. Nainen lähestyy sitä ja kumauttaa. Ääni jää Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-89391003641204854892015-10-30T22:21:00.004-07:002015-10-31T13:31:22.982-07:00Sipulin halkaisemisen kysymyksiä
Mihail Nesterov: Pavel Florenski ja Sergei Bulgakov
Puoliksi intuitiosta, puoliksi muistin pohjalla kyteneestä tunnistamisesta etsiydyin Pietarin filosofian päivillä pyöreän pöydän keskusteluun, joka oli omistettu Pavel Florenskille, aiheena oli Tiede ja uskonto: dialogin ongelmia.
Tutkijat alustivat aiheesta lyhyin ja ytimekkäin puheenvuoroin, ilman paperia. Ytimekkyys johti siihen, että Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-86104295114783763752015-10-21T10:17:00.000-07:002015-10-21T10:17:29.126-07:00Syksy valossa
Pakkasyön jälkeen, aamulla Taurian puiston valo oli kaunein mitä koskaan. Jalopuiden mustat rungot, lehvästöjen kulta, veden heijastumat. Tätä puistoa minun tulee ikävä. Tarkemmin sanoen: tämän puiston puita, valoa ja vettä minun tulee ikävä.
Eeva-Liisa
Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-23076985461018801882015-10-19T13:17:00.000-07:002015-10-20T10:02:39.410-07:00"Olemme lukeneet romaaninne..." *
Kun Moskovasta etsii Mihail Bulgakoville omistettuja muistomerkkejä joutuu pyörryksiin. Sillä sekä museoita että teattereita on kaksi, nimet poikkeavat toisistaan sen verran, että ne sekoittaa taatusti. Toinen väittää olevansa aito ja ainoa museo, mutta se joka näin väittää, on perustettu myöhemmin kuin se, joka ei itse asiassa ole edes museo vaan vain Bulgakovin talo. Molemmat sijaitsevat Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-65756499272448279742015-10-18T23:07:00.000-07:002015-10-19T11:46:35.518-07:00"Ei kissoja vaunuun!"
Moskovan matkalla oli yksi tarkoitus: tutustua Mihail Afanasjevitsh Bulgakovin kortteleihin, tarkemmin sanottuna Mestari ja Margarita -romaanin (en tiedä miksi erinomainen kääntäjä Ulla-Liisa Heino tai WSOY-kustantamo aikoinaan otti romaanin suomalaisen version nimeksi Saatana saapuu Moskovaan?) kortteleihin, katuihin ja erityisesti kujiin.
Siinä samassa päädyin Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-27858210745168796402015-10-11T21:47:00.003-07:002015-10-11T21:47:52.877-07:00Lokakuun kirkkain päivä hautuumailla
Sunnuntai hautausmaalla. Kävelyä, kuinka puut ovat korkeita. Kuinka keltaiset lehdet antavat aivan erityisen valon. Ihmisiä kävelyllä, perheitä. Jokaisella syy viettää valoisa päivä täällä.
Yksi syy kävelyymme oli se, että ystäväni oli käynyt Aleksandr Nevskin lavran hautausmailla 80-luvulla. Hän halusi löytää muistomerkkejä, joita silloin oli näyttänyt ystävä, nuori miesTshelishev, Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-31917954427745716842015-09-22T10:30:00.000-07:002015-09-22T10:30:33.927-07:00Sunnuntai-ilta Allan ateljeessa
Ystäväni ja minut on kutsuttu Vasilinsaarelle kylään. Nousemme hissillä yhdeksänteen kerrokseen ja kipuamme siitä vielä kymmenenteen. Emäntä tulee ateljeekodin ovelle vastaan, ja samassa puhelin soi. "Nakonets-to, eto vy, Sergei..." - "Vihdoinkin te soitatte, Sergei...". Me katselemme sillä aikaa ympärillemme, on kulunut aikaa edelliskerrasta. Alla-emäntä sulkee huoaten puhelimen, Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-48439409992072160702015-09-21T13:04:00.000-07:002015-09-21T13:04:36.326-07:00Reunahuomautuksia edelliseen blogiin
Reunahuomautus nro 1, saunassa:
- vesijumpan jälkeen menen saunaan ja alan keskustella nuoren naisen kanssa musiikista. Moitin pumppaavaa ja yksitoikkoista jumputusta, jolla aina vesijumppa aloitetaan, kun taas loppurentoutuksen aikana soiva ranskalainen chanson tai amerikkalainen jazz ovat mannaa. Nuori nainen on eri mieltä: aluksi pitääkin olla reipas tempo, että meistä saa tehoja irti. En Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-75362497353154390962015-09-19T02:05:00.000-07:002015-09-19T02:05:51.131-07:00Tri karty, tri karty...!
German karjuu "Tri karty, tri karty...!" saatuaan kuulla mahdollisuudesta voittaa korttipelissä - mystisen 'kolmen kortin sarjan' avulla. Tämä on vanhan kreivittären salaisuus, jonka selville saamisesta tulee hänelle pakkomielle. Lopulta hinnaksi tulee vanhan kreivittären kuolema.
German on Pushkinin novellin Patarouva antisankari: köyhä insinööri-upseeri, jolla ei ole varaa pelata Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-90072610023048398872015-09-01T22:45:00.000-07:002015-09-02T09:40:28.966-07:00Lada Kopeika
<!--[if gte mso 9]>
<![endif]-->
<!--[if gte mso 9]>
Normal
0
21
false
false
false
FI
X-NONE
X-NONE
<![endif]--><!--[if gte mso 9]>
Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-82552376539726295212015-08-25T23:22:00.002-07:002015-08-25T23:22:30.285-07:00Elokuun autuutta
Aivan ensiksi täytyy pyytää lukijoilta anteeksi häviämistäni: elokuu vei mennessään. Elokuu on - toukokuun ja alkukesän ohella - lempivuodenaikaani. Sadonkorjuu. Pimenevät illat helteisten päivien jälkeen, hiipivä yön viileys. Kuutamot - joita niitäkin elokuulle sattuu näköhavaintojeni perusteella useita. Elokuussa kävelen jos mahdollista vielä enemmän kuin yleensä, enkä luovu Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-12257546325878345612015-07-19T11:13:00.001-07:002015-07-19T11:40:08.433-07:00Markus Nummen ja Mannerheimin matkassa Kashmirissa
Millä lailla Kiinan Turkestanissa sijaitseva Kashgar liittyy Pietariin? Ainakin sillä tavalla, että marsalkka Mannerheim asui tai vieraili molemmissa. Mannerheim lähti Pietarista ja vieraili Kashgarissa useaan otteeseen Aasiaan suuntautuneella tiedustelu- ja tutkimusmatkallaan 1906 - 08. Ja sillä tavalla, että niin sadan vuoden takaisessa Kashgarissa kuin tämän päivän Pietarissakin Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-42478837895762163252015-07-13T13:45:00.002-07:002015-07-13T13:45:49.277-07:00Retkiä pohtien diktatuuria ja sen lapsia, aikuisia
En muista koska olin viimeksi kävellyt Smolnan suuntaan. Shpalernaja-kadulta Smolnaa lähestyessäni minua hätkähdytti kyltti, jossa kerrotaan minun lähestyvän Proletariaatin diktatuuri -katua. No eipä muuta kuin sinne, vaikka välillä koukkasin Smolnan eli kaupunginhallinnon edessä olevaan kauniiseen pusitoon, jossa solisi laskujeni mukaan neljä suihkulähdettä.
Samalla pohdin Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-13373362419102038492015-07-13T12:56:00.000-07:002015-07-13T12:56:16.560-07:0090 ruplan sunnuntailounas
Lähes Pietarin keskustassa on yhä edelleen mahdollista syödä vaatimaton, kevyt lounas noin puolellatoista eurolla. On syytä poiketa valtakaduilta ja varoa visusti turistien ja matkamuistokauppojen kirjomia väyliä. Neuvostoaikana kansa kävi Stolovajassa, Ruokasalissa tai Ruokapaikassa tai Ruokabaarissa, ja niitä on yhä, kunhan edellisten lisäksi välttää kaikkialle pesiytyneet Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3583660762104879171.post-66521071846966271152015-07-13T12:26:00.000-07:002015-07-13T12:26:18.508-07:00Taurian puistossa Pietariin palattuani
Heti ensimmäisenä iltana Pietariin palattuani menin Taurian puistoon kävelylle. Puistossa oli paljon ihmisiä. Nuoria pareja istui penkeillä kuhertelemassa, ryhmä joogaajia harjoitteli asanoita ruohomatolla, afrikkalaisen djembe-rummut soivat rytmikkäästi, perheet kävelivät pieninä tai isoina ryhminä. Saksofonisti soitti, sydämeni sykähti.
Yhtäkkiä olin surullinen: rakkaassa kotikaupungissani Eeva-Liisa Haapaniemi, Mikko Tawasthttp://www.blogger.com/profile/18235262061139624532noreply@blogger.com0