Kenen kanssa vietät joulua?

 
Joulua, tai uutta vuotta? Sama se, mutta missä seurassa? Missä vietät joulua? Uutta vuotta? Samat kysymykset molemmin puolin rajaa. Kepeät, kipeät.

Olga aikoo viettää joulua parhaan ystävättärensä kanssa. Äiti on kuollut, isästä en ole koskaan kuullut. Toinen ystävä ei vielä tiedä, koska pitkä joulutraditio katkesi viime joulun jälkeen: ystäväpiirin sosiaalisin ja vieraanvaraisin, jolla sitä paitsi oli tilavin koti, on poissa. Mitä tänä vuonna?     

Suomessa ystäväpiiri jakaantuu traditionalisteihin ja uusioajattelijoihin, viime mainittuihin lukeutuva auttelee lapsineeen tänäkin vuonna Hurstin joulussa. Perinteen kannattajat ovat jo viikkotolkulla pesseet ja vaihtaneet verhoja sekä koonneet kummilapselle adventtikalenteriin pikkulahjoja.

Venäjän perinne, toisin sanoen uuden Venäjän osin Neuvostoliitosta periytynyt juhlakalenteri, on jo alunperin hajanaisempi kuin meidän Suomessa. Perusjuhla on uusivuosi, joulu on ollut pienen ryhmän erikoisuus. Lisäksi joulua vietetään ortodoksien kalenterin mukaan vasta meidän loppiaisemme tienoilla - mikä on ilo siinä mielessä, että niin joulua kuin pääsiäistäkin voi viettää monta kertaa vuodessa: ensin Suomessa ja palata sitten tänne itärajan yli ottamaan kierros uudelleen.

Sitä paitsi joulupukki kävi jo Pietarissa, käveli vetten päällä ja lapset ja minä olimme innoissamme. Lapset lausuivat venäläisen tradition mukaisesti ulkoa runoja, lauloivat ja tanssivat. Voi, kun meilläkin Suomessa olisi sama ymmärrys: ulkoa opettelu kehittää muistia, sanavarastoa, antaa salaisen aarteen niitä hetkiä varten, kun ei voi tehdä mitään muuta kuin olla - ja muistella nerokkaita poljentoja, rytmiä ja jo unohtuneita kielemme sanoja.

Kun palaan joululomaltani loppaiseksi Pietariin, aion mennä Suureen nukketeatteriin katsomaan näytelmää Jouluna kaikki ovat vähän kuin tietäjiä... Koko perheen näytelmä on nimetty Josif Brodskin runon mukaan. Näytelmä kertoo kuulemma Mariasta ja Joosefista, pahasta keisari Herodeksesta sekä liikuttavasta Rahilista (kukahan se Rahil on?). Odotan kovasti kakkosjouluni näytelmää, joka kertoo viisaan tarinan naurun, ilon, ironian ja historiatiedon keinoin.

Eeva-Liisa

Suuri nukketeatteri, «Санкт-Петербургский Большой театр кукол», Nekrasovin katu 10, verkkosivu: vk.com/bkt_spb

Hanukka!

Olin hanukka-juhlassa, jossa laulettiin, tanssittiin, iloittiin ja naurettiin! Juhla järjestettiin valtavassa jääpalatsissa ja satelliitit lähettivät sen ympäri maailmaa. Yksi maan kuuluisimmista laulajista juoksi näyttämöltä yleisön joukkoon, villitsi sitä, kätteli, halasi - ja sanaili juontajien kanssa, jotka komentivat hänet heti takaisin ylös näyttämölle. Mihin suvereeni estraditaiteilija vastasi puhumalla ääneen mikrofoniinsa: "Tekniikka, sulkekaa noiden kahden pölvästin mikit, minä hoidan juonnon loppuun." Artistien kirjo oli hämmentävä: komeaäänisistä oopperalaulajista jazz-laulajattariin ja klezmer-muusikoihin, päätyen pop-tähtösiin, joiden parasta puolta, kaunista reittä, videokuvat näyttivät anteliaasti tässä uskonnollisessa ilojuhlassa.

Mieleenjäävimpiä esiintyjiä olivat edellä kuvattu Nikolai Baskov, Larisa Dolina ja Jonatan Razel. Baskov syntyi pikkukaupungissa lähellä Moskovaa, on ollut Bolshoi-teatterin tenori, mutta tehnyt sitten oman uran monipuolisena laulajana ja esiintyy maailmantähtien kuten Montserrat Caballet'n kanssa; allekirjoitti vuonna 2012 avoimen kirjeen, jossa arvosteli lakia homopropagandaa vastaan. Dolina syntyi juutalaiseen perheeseen Bakussa ja muutti kolmivuotiaana Odessaan; Dolina liittyi Yhtenäinen Venäjä -puolueeseen vuonna 2003. Razel on syntynyt New Yorkissa, muutti lapsena perheensä kanssa Israeliin; jätti musiikin vuosiksi, toimi paimenena ja luki psykologiaa.
 
Juhla alkoi sytyttämällä kynttilät, rabit puhuivat valosta ja pimeydestä ja siitä, että meidän olisi ajateltava enemmän valoa kuin varjoa. Kynttilöitä sytyttivät myös kaupungin ja Luoteis-Venäjän hallinnon ynnä presidentin hallinnon johto. Shimon Peres tervehti kuulijakuntaa suorassa lähetyksessä Jerusalemista: "Tulkoon valkeus!" Hanukan ajatus on, että kun uskoo ihmeeseen, se tapahtuu.  

Mikä ihmeellisintä, kaikki nämä ainekset mahtuivat samaan keitokseen. 

Eeva-Liisa

Hanukka on juutalaisten juhla, jota vietetään marras-tammikuussa. Se kestää kahdeksan päivää. Sitä vietetään makkabilaiskapinan aikana tapahtuneen ihmeen muistoksi: pieni määrä pyhää öljyä riitti kahdeksaksi päiväksi.

Nikolai Baskov

Larisa Dolina

Jonatan Razel