Istuin italialaisessa ravintolassa parin ystävän, Tanjan ja
Galjan, kanssa. Olimme juuri käyneet katsomassa Galjan edesmenneen miehen
keramiikkanäyttelyn. Puhuimme niitä näitä, keräsin hyvän aterian jälkeen voimia
kertoakseni elokuvasta Leviatan, josta täällä puhuvat ja kiistelevät nyt
kaikki. Halusin keskustella siitä näiden viisaiden naisten kanssa, jotka
tuntevat kotimaansa paremmin kuin minä. Mutta ennen kuin pääsin alkuun Galja
alkoi kertoa tarinaa...
... Marie Poiret'sta, naisesta joka synnytti yhden
kauneimmista lauluista, joka herättää ihmisessä koko elämän kattavia syviä
muistoja, ja jonka Venäjällä tuntevat kaikki. Laulun nimi suoraan suomennettuna
on Minä matkustin kotiin. Kerrotaan että Marie Poiret kirjoitti laulun
matkustaessaan kotiin Venäjän ja Japanin sotarintamalta 1900-luvun alussa,
laulun rytmi löytyi junan kolkkeesta, sanat tulkitsivat hänen omaa elämäänsä.
Marie Poiret' isoisä
Victor Puare oli tullut Venäjälle sotimaan Napoleonin armeijan mukana vuonna
1812, mutta kuinka ollakaan, jäänyt sille tielleen ja löytänyt uuden elämän
Moskovasta. Isoisä perusti Moskovaan urheilusalin, jossa saattoi harrastaa
miekkailua ja voimistelua. Hänen poikansa Jakov jatkoi menestyvää liiketointa
ja sai vaimonsa kanssa seitsemän lasta, joista nuorin oli Marie. Hän
syntyi 4.1.1864.
Marie Poiret'n
harvinaista lahjakkuutta ei voitu olla huomaamatta: hän lauloi, tanssi, soitti,
teki lauluja, näytteli. Mutta vanhemmat kuolivat ja huolehtiakseen Marien
tulevaisuudesta sukulaiset naittivat hänet 16-vuotiaana 30 vuotta vanhemmalle
insinöörille Sveshnikoville. Mies laitatti Marien mielisairaalaan, kun nuoren
naisen temput ja temperamentti eivät sopineet porvarilliseen elämäntapaan.
Mutta elämällä oli toinen rooli Marielle: kuuluisa teatterinjohtaja Leontovski
tapasi Marien ja kutsui hänet teatteriinsa työhön. Marie pääsi näyttämään
näyttelijän ja laulajattaren kykynsä.
Ajat muuttuivat ja Marie lähti Pietariin. Hänet hyväksyttiin
keisarilliseen Aleksandrinskin teatteriin. Hän menestyi, mutta sai olla
varovainen, koska teatterin tähti Maria Savina ei katsonut hyvällä silmällä
nousevaa kykyä...
1904 - 05 Marien
elämä sai taas uuden käänteen, kun hänet lähetettiin viihdytysjoukkoihin
Venäjän ja Japanin sotaan. Mutta lahjakas nainen ei vain viihdyttänyt sotilaita
rintamalla, vaan kirjoitti kolumneja ja runoja kotiin Novoje vremja -lehteen.
Palattuaan
sotaretkeltä Maria jatkoi boheemielämäänsä ja hänellä oli useita suhteita.
Siviiliavioliitot tai avoliitot olivat Pietarin ja Moskovan taiteilijapiireissä
siihen aikaan enemmän tai vähemmän hyväksyttyjä. Yhdessä näistä syntyi vuonna
1898 tytär Tatjana.
Mutta Marieta odotti
ennen kokematon onni: hän rakastui päättömästi kreivi Orlov-Davydoviin. Tunne
oli molemminpuolinen ja he menivät naimisiin. Mariesta tuli kreivitär
Orlova-Davydova. Avioliitto oli onnellinen, kunnes... Kreivi halusi kovasti
lasta, mutta Mariella oli jo jonkin verran ikää, eikä lasta alkanut kuulua.
Kekseliäs Marie löysi sopivan sylilapsen kreivin ollessa pitkiä aikoja
työmatkoilla ja tämän palattua väitti sitä heidän yhteiseksi. Asiasta sukeutui
pitkällinen ja skandaalinkäryinen oikeusjuttu. Marie passitettiin vankilaan...
... tämän vaiheen
päätti vuoden 1917 vallankumous. Kenelläkään ei ollut enää aikaa pohtia
porvarillisia perheriitoja. Kreivi karkasi länteen Kerenskin autokuskina. Marie
jäi Venäjälle ja eli, kuten tarina kertoo, oman vuosisatansa ilottomasti ja
kuoli vuonna 1933.
Marie Poiret'n tarina
ja laulu elävät.
Eeva-Liisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti